Asiakkaansuoja sijoituspalveluissa ja palveluntarjoajan informaatiovelvoitteet

Tutkielman tarkoituksena on selvittää ja kuvata sitä, miten voimassa olevan oikeuden mukaan suojataan tyypillisenä pidettävää sijoittaa tämän sopimussuhteessa sijoituspalveluyhtiöön. Tarkastelun näkökulmaksi on valittu luonnolliselle henkilölle tyypillisesti vastaan tulevat sijoituspalvelumuodot, joita ovat sijoitusneuvonta, omaisuudenhoito sekä toimeksiantojen välittäminen ja toteutta-minen. Tarkastelu on rajattu koskemaan vain ei-ammattimaisia asiakkaita sekä sijoituspalvelulain mukaisia tuotteita, jolloin mm. sijoitusvakuutukset ja määräaikaiset talletukset jäävät käsittelyn ulkopuolelle. Asiakkaansuojan toteuttamistapa lainsäädännössä perustuu asiakkaan rationaalisen päätöksenteon turvaamisen malliin, jossa asiakkaalle pyritään antamaan kaikki tämän päätöksenteon kannalta relevantti informaatio ennen sopimuksen solmimista. Ideana on, että tutustumalla tähän materiaaliin asiakas pystyy tekemään omalta kannaltaan optimaalisen päätöksen. Tämän päämäärän toteuttamiseksi sijoituspalveluyrityksille on säädetty laissa palvelutyypistä riippuen vaihtelevan laajuisia tiedonantovelvollisuuksia. Koska asiakkaan näkökulmasta optimaalinen ratkaisu kuitenkin riippuu hänen henkilökohtaisista olosuhteistaan, kuten varallisuu-desta, sijoitushorisontista, asiakkaan omaamasta rahoitusmarkkinoiden tuntemuksesta ja monista muista seikoista, ei sijoituspalve-luyritys kuitenkaan voi täyttää tätä velvollisuuttaan, jollei se tunne asiakastaan. Tiedonantovelvollisuutta edeltääkin asiakkaaseen kohdistuva selonottovelvollisuus. Saatuaan tiedot asiakkaasta, tulee sijoituspalveluyrityksen soveltaa niihin asianmukaista meto-dia, jonka perusteella se päätyy suosittelemaan tuotteita tai palveluita tai arvioimaan, onko asiakkaan aikoma liiketoimi tälle asian-mukainen. Tutkimuksessa perehdytään näiden informaatiovelvoitteiden sisältöön ja siihen, miten niillä suojataan asiakasta tämän sopimus-suhteessa. Tältä osin tarkasteltavaksi tulevat sekä yleiset kaikkia sijoituspalveluja koskevat tiedonantovelvoitteet, kuin myös palve-lulajikohtaiset velvollisuudet. Koska nämä velvoitteet eroavat toisistaan merkittävästi palvelutyyppien välillä, perehdytään tutkimuk-sessa myös rajanvetoon näiden eri palvelutyyppien osalta. Erityistä huomiota kiinnitetään sijoitusneuvontaan, jonka määritelmä on häilyvä, sekä execution only –palveluun, jonka tulessa kyseeseen sijoituspalveluyhtiön ei tarvitse arvioida asiakkaan liiketoimia millään tasolla. Tarkastelussa huomioita pyritään kiinnittämään myös siihen, miten asiakkaan ja sijoituspalveluyrityksen suhtee-seen liittyviä eturistiriitoja on lainsäädännössä pyritty hallitsemaan. Lisäksi pohditaan sitä, missä määrin sijoituspalveluyritys on velvollinen huomioimaan muut kuin sijoitustoiminnan ytimessä olevat asiat, kuten verotuksen tai sosiaalietuudet, neuvoessaan asiakasta. Koska tutkiminen rajoittuu ei-ammattimaisiin asiakkaisiin, käydään myös asiakasluokittelu ammattimaisiin asiakkaisiin, ei-ammattimaisiin asiakkaisiin sekä hyväksyttyihin vastapuoliin läpi tutkimuksen alussa, jotta lukijalle muodostuu kuva siitä, minkä-laisiin tahoihin myöhemmissä jaksoissa käsiteltävä suoja voi kohdistua. Tutkimuksen kannalta relevantti sääntely löytyy pitkälti sijoituspalvelulaista, arvopaperimarkkinalaista sekä finanssivalvonnan anta-mista sitovista määräyksistä ja ohjeista. Tältä osin lainsäädäntö on kuitenkin pitkälti täysharmonisoitu EU:ssa niin sanotulla MiFID-direktiivillä. Tutkielmassa hyödynnetäänkin säädösten tulkinnassa paljon Euroopan arvopaperimarkkinaviranomaisen ja sen edel-täjien antamia MiFID-säätelyn tulkintaohjeita, joita myös finanssivalvonta pääsääntöisesti suosittaa noudattamaan. Lisäksi oikeus-käytäntöön ja etenkin arvopaperilautakunnan ratkaisuihin turvaudutaan tulkinnan apuna. Reaalisia argumentteja haetaan myös rahoituksen tutkimuksesta. Tutkielman lopussa kiinnitetään huomiota horisontissa olevaan MiFID II –direktiiviuudistukseen, jonka soveltaminen on tarkoitus aloittaa 2018. Tältä osin sen voidaan kuitenkin todeta olevan lähinnä laajennus nykyiseen säätelymalliin, eikä se ole tuomassa mullistavia muutoksia olemassa olevaan säätelyyn

Indicators and tools for assessing sustainability impacts of the forest bioeconomy

The sustainable use of renewable resources has become an important issue worldwide in the move towards a less fossil-fuel-intensive future. Mainstream method for fulfilling this aim is to increase the share of renewable energy and materials to substitute fossil fuels and to become fully independent from fossil fuels over the long-term. However, the environmental sustainability of this endeavor has been questioned. In addition, economic and social sustainability issues are also much debated topics in this particular context. Forest resources are often thought to contribute partially to achieving a so-called “carbon-neutral society”. In this review, we discuss sustainability issues of using forest biomass. We present several sustainability indicators for ecological, economic and social dimensions and discuss the issues in applying them in sustainability impact assessments (SIAs). We also present a number of tools and methods previously used in conducting SIAs. We approach our study from the perspective of the Finnish forestry; in addition, various aspects regarding the application of SIAs in a broader context are also presented. One of the key conclusions of the study is that although sufficient data are available to measure many indicators accurately, the impacts may be very difficult to assess (e.g. impact of greenhouse gases on biodiversity) for conducting a holistic SIA. Furthermore, some indicators, such as “biodiversity”, are difficult to quantify in the first place. Therefore, a mix of different methods, such as Multi-criteria Assessment, Life-cycle Assessment or Cost-Benefit Analysis, as well as different approaches (e.g. thresholds and strong/weak sustainability) are needed in aggregating the results of the impacts. SIAs are important in supporting and improving the acceptability of decision-making, but a certain degree of uncertainty will always have to be tolerated

Selenium and mercury contents in northern pike (Esox Iucius, L.) of Finnish man-made and natural lakes

Seleenin ja elohopean pitoisuus Suomen tekoaltaiden ja luonnonjärvien hauiss

Järviruo’on niittäminen ja hyötykäyttö – Elinkaariarviointi ympäristövaikutuksista

Järviruoko on yleistynyt Suomessa siinä määrin, että tiheät kasvustot haittaavat rantojen virkistyskäyttöä. Tässä raportissa arvioitiin elinkaariarvioinnin avulla järviruo’on niiton, ja niittomassan hyödyntämisen ympäristövaikutuksia. Arvioidut hyödyntämisvaihdot olivat kuivikepelletit ja rakennuseriste. Tulosten perusteella järviruo’on niittäminen hillitsee ilmastonmuutosta vähentämällä ruovikon aiheuttamia metaanipäästöjä. Niittämisen hiilijalanjäljen arvioiminen oli kuitenkin erityisen haastavaa puutteellisen tutkimustiedon vuoksi. Lisäksi ruovikon mukana voidaan poistaa huomattavia määriä fosforia, mikä puolestaan hillitsee rehevöitymistä. Järviruo’on jatkojalostus lisäsi myönteisiä ympäristövaikutuksia, sillä järviruoko voi korvata turvetta kuivikekäytössä ja mineraalivillaa rakennusmateriaalina. Hankkeen aikana todettiin, että järviruo’on niittäminen on myös erittäin hyväksyttävää asiantuntijoiden näkökulmasta ja erityisesti jatkokäyttöä tulisi edistää. Suomessa järviruo’on hyödyntäminen ei kuitenkaan ole toistaiseksi taloudellisesti kannattavaa. Järviruokoyrittäjyys olisi kuitenkin ympäristönäkökulmasta tarkasteltuna erittäin kannattavaa

Gaussian process classification for prediction of in-hospital mortality among preterm infants

We present a method for predicting preterm infant in-hospital mortality using Bayesian Gaussian process classification. We combined features extracted from sensor measurements, made during the first 72 h of care for 598 Very Low Birth Weight infants of birth weight <1500 g, with standard clinical features calculated on arrival at the Neonatal Intensive Care Unit. Time periods of 12, 18, 24, 36, 48, and 72 h were evaluated. We achieved a classification result with area under the receiver operating characteristic curve of 0.948, which is in excess of the results achieved by using the clinical standard SNAP-II and SNAPPE-II scores. (C) 2018 Elsevier B.V. All rights reserved.Peer reviewe

Between-cow variation in milk fatty acids associated with methane production

We evaluated the between-cow (b-cow) variation and repeatability in omasal and milk fatty acids (FA) related to methane (CH4) emission. The dataset was originated from 9 studies with rumen-cannulated dairy cows conducted using either a switch-back or a Latin square design. Production of CH(4)per mole of VFA (Y_CH(4)VFA) was calculated based on VFA stoichiometry. Experiment, diet within experiment, period within experiment, and cow within experiment were considered as random factors. Empirical models were developed between the variables of interest by univariate and bivariate mixed model regression analysis. The variation associated with diet was higher than the b-cow variation with low repeatability (&lt; 0.25) for milk odd- and branch-chain FA (OBCFA). Similarly, for de novo synthesized milk FA, diet variation was similar to 3-fold greater than the b-cow variation; repeatability for these FA was moderate to high (0.34-0.58). Also, for bothcis-9 C18:1 andcis-9cis-12cis-15 C18:3 diet variation was more than double the b-cow variation, but repeatability was moderate. Among the de novo milk FA, C4:0 was positively related with stoichiometric Y_CH(4)VFA, while for OBCFA,anteisoC15:0 and C15:0 were negatively related with it. Notably, when analyzing the relationship between omasal FA and milk FA we observed positive intercept estimates for all the OBCFA, which may indicate endogenous post-ruminal synthesis of these FA, most likely in the mammary gland. For milkisoC13:0,isoC15:0,anteisoC15:0, and C15:0 were positively influenced by omasal proportion of their respective FA and by energy balance. In contrast, the concentration of milk C17:0,isoC18:0, C18:0,cis-11 C18:1, andcis-9cis-12cis-15 C18:3 were positively influenced by omasal proportion of their respective FA but negatively related to calculated energy balance. Our findings demonstrate that for most milk FA examined, a larger variation is attributed to diet than b-cow differences with low to moderate repeatability. While some milk FA were positively or negatively related with Y_CH(4)VFA, there was a pronounced effect of calculated energy balance on these estimates. Additionally, even though OBCFA have been indicated as markers of rumen function, our results suggest that endogenous synthesis of these FA may occur, which therefore, may limit the utilization of milk FA as a proxy for CH(4)predictions for cows fed the same diet

Metsäbiomassan energiakäytön ilmastovaikutukset Suomessa

Metsäbiomassan energiakäyttöä suunnitellaan lisättävän merkittävästi Suomessa. Tämän tutkimushankkeen tavoitteena oli arvioida hakkutähteiden, kantojen ja harvennusten tähdepuun energiakäytön aiheuttamat kasvihuonekaasupäästöt ilmakehään ja näiden päästöjen aiheuttama ilmastoa lämmittävä vaikutus. Hankkeessa huomioitiin metsäbiomassan korjuu- ja käyttöketjusta sekä metsän hiilivarastojen muutoksista johtuvat kasvihuonekaasupäästöt. Lisäksi hankkeessa arvioitiin metsäbiomassan energiakäytön aiheuttamat pienhiukkasvaikutukset. Metsäbiomassan energiakäytön aiheuttamat kasvihuonekaasupäästöt ja ilmastovaikutukset arvioitiin sekä metsikkötasolla että koko Suomen tasolla. Metsikkötason tarkastelujen avulla haarukoitiin päästöjen ja ilmastovaikutusten vaihteluväli Suomessa. Koko Suomen tason laskelmien avulla arvioitiin tähän asti toteutuneen metsäbiomassan energiakäytön sekä suunnitellun käytön lisäyksen vaikutukset Suomen metsien hiilitaseeseen ja Suomen kasvihuonekaasupäästöihin. Pienhiukkasvaikutukset arvioitiin metsäbioenergian korjuu- ja käyttöketjun tasolla Etelä- ja Pohjois-Suomessa. Metsäbiomassan energiakäytön aiheuttamia kasvihuonekaasupäästöjä ja ilmastovaikutuksia verrattiin fossiilisten polttoaineiden käytön päästöihin ja vaikutuksiin sadan vuoden aikana. Suomen tason laskelmissa tarkasteltiin jo toteutuneen ja suunnitellun metsäbiomassan energiakäytön lisäämisen vaikutuksia Suomen kasvihuonekaasutaseeseen ja metsien hiilinieluun vuosina 2000-2025. Tuloksista tehtiin johtopäätöksiä, jotka koskivat 1) metsäbiomassan energiakäytön tehokkuutta energiantuotannon päästöjen vähentämisessä ja ilmastonmuutoksen hillinnässä, 2) metsäbiomassan energiakäytön ilmastovaikutusten vähentämismahdollisuuksia sekä 3) metsäbiomassan energiakäytön päästöjen ja ilmastovaikutusten huomioimista ilmastopolitiikan taustalla olevissa laskentajärjestelmissä ja -säännöissä

A triple-chamber parenteral nutrition solution was associated with improved protein intake in very low birthweight infants

Aim We evaluated the nutrient intakes of very low birthweight (VLBW) infants weighing less than 1500 g and tested the hypothesis that using a triple-chamber parenteral nutrition (PN) solution, containing lipids, glucose and amino acids, would improve protein intake. Methods This retrospective cohort study comprised 953 VLBW infants born in 2005-2013 at a gestational age of less than 32 + 0/7 weeks and admitted to the neonatal care unit at Helsinki Children's Hospital, Finland. The infants were divided into four groups according their birth year and PN regime. Nutrient intakes were obtained from computerised medication administration records. Results In 2012-2013, when a triple-chamber PN solution was used, infants were more likely to reach the target parenteral protein intake of 3.5 g/kg/d, and reach it 3-7 days earlier, compared with infants who received individual PN or standard two-in-one PN solutions in 2005-2011. In addition, infants in the triple-chamber group had the highest median energy intake (90 kcal/kg/d) during the first week. They also had higher median protein intakes in weeks one, two and three (3.1, 3.4 and 3.7 g/kg/d) than infants born in 2005-2011 (P <.05). Conclusion Using a triple-chamber PN solution was associated with improved protein intake, and the protein target was more likely to be achieved.Peer reviewe